-Järvikylän kartano
Järvikylän kartano2019-03-14T12:17:42+00:00

Järvikylän kartano

Järvikylän kartano sijaitsee Etelä-Savossa ja kiinnostava pala Savon historiaa. Samalla se on Suomen laajimman yrtti- ja salaattivalikoiman koti.

Järvikylän Kartano sijaitsee Savossa Joroisten kunnassa, kumpuilevan peltomaiseman keskellä, Valvatus-järven rannalla, korkeiden mäntyharjujen ympäröimänä. Kartano on ollut Grotenfeltin suvun omistuksessa vuodesta 1674. Nykyään sitä isännöi suvun 11. sukupolvi, Albert Grotenfelt.

Kartanoa ympäröivillä pelloilla kasvatetaan myös Finnurmi-tuotemerkillä siirtonurmea. Esimerkiksi Helsingin Esplanadinpuistossa, Eduskuntatalon edustalla, Suomen Pankin edessä ja Kaivopuistossa kasvavan nurmikon juuret ovat Järvikylän kartanon mailla Joroisissa. Ruukkuvihannesten ja nurmikoiden viljelyn ohella Järvikylän kartanossa harjoitetaan edelleen myös perinteistä maa- ja metsätaloutta, josta kartano on saanut toimeentulonsa 1800-luvulta asti.

Historia

Järvikylän Kartano Joroisissa on erinomainen esimerkki perinteitä vaalivasta tilasta. Kartano, kuten sen kotikuntakin, on elänyt tapahtumarikkaita vuosisatoja. 1500-luvulla Suomessa oli vain muutamia kartanoita ja nekin sijaitsivat pääasiassa maan läntisissä ja eteläisissä osissa. Läänitysten kautta, ja seudun hyvien maiden ansiosta, pitäjänrajojen sisäpuolelle ilmestyi 1600-luvulla useita kartanoita. Myös Joroisten maantieteellinen sijainti lähellä Venäjän rajaa vaikutti tähän.

1800-luvulle asti kartanoelämä Savossa oli vireää Rantasalmella sijaitsevan Haapaniemen kadettikoulun ansiosta. Järvikylän kartanon lisäksi Joroisissa sijaitseekin useita muitakin kartanoita – Paajala, Frugård, Kotka, Hoviniemi, Torstila ja Joroisniemi. Prikaatin upseereiden järjestämissä lukuisissa tapahtumissa puhuttiin usein ranskaa, kuten sotilaallisissa piireissä oli tapana, ja Joroinen saikin Tukholmassa lempinimen ”Pikku Pariisi”.
Kun kadettikoulu lakkautettiin, kartanoelämä Joroisissa hiljeni hetkeksi. 1800-luvun jälkipuoliskolla kartanot kuitenkin löysivät paikkansa maatalouden kehityksen kärjessä. Järvikylän kartano oli edelläkävijä erityisesti nautakarjan suomalaisen maalaisrodun jalostuksessa. Kartanolla oli oma meijeri ja voita myytiin Pietariin asti. Kertomusten mukaan jopa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 olisi maisteltu Järvikylän kartanossa kirnuttua voita. Järvikylässä toimi myös yksityinen meijerikoulu ja kansakoulu.

Nykypäivänä Järvikylä on harvinainen esimerkki kartanosta, jonka toiminta on kestänyt aikaa. Se on pysynyt suvussa vuosisatojen ajan. Vaikka se on käynyt läpi monta muutosta, sen pääelinkeino on edelleen maanviljely. Päärakennus ja sen pihapiiri ovat myös edelleen suvun asuinkäytössä. Järvikylässä kartanokulttuuri on siis edelleen vahvasti elossa yhdistäen vuosisatojen perinteet nykyaikaiseen, mutta sydämellä tehtyyn yritystoimintaan.

Haku

Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages

Uusimmat sisällöt